1900-luvun alussa oli Suomessakin mielenkiintoisia uskomuksia ruoan suhteen ja siitä, miten ne esimerkiksi vaikuttavat syöjänsä luonteeseen."Henkilö, joka pitemmin ajan pääasiallisesti elää häränlihasta, saa sellaisia ominaisuuksia kuin rohkeus, tarmo, pelottomuus. Jos taas syö sianlihaa, saa pessimistisen maailmankatsomuksen ja tulee pelkuriksi. Lampaanlihasta pääasiallisesti elävät ihmiset vaipuvat helposti raskasmielisyyteen.
Vasikanlihan liiallinen syöminen on vahingollista, sillä sen johdosta menettää tarmonsa ja vastustusvoimansa. Väitetään myöskin, että naimisissa olevat miehet, joita vaimonsa kotona pitävät tohvelin alla, pitävät paljon vasikanlihasta.
Munien ja maidon syömistä suositellaan naisille, sillä se edistää heidän miellyttäväisyyttään ja ymmärtäväisyyttään.
Liiallinen voin syöminen tekee hitaaksi ja aikaansaa vastenmielisyyttä ruumiinliikkeitä kohtaan.
Sellaisten miesten, joiden tulee ponnistella henkisen työn alalla, tulee syödä paljon omenoita. Vanha tunnettu tosiasia on, että senatappi vahvistaa muistia.
Banaania pidetään ihanteellisena ruokana, kun ne sisältävät melkein kokonaan ruumiin ylläpidoksi tarpeellisia aineita. Jos tahtoo ruumiinsa ja sielunsa säilyttää terveenä ja vastustuskykyisenä, on paras syödä leipää, voita (ei liian paljon) ja banaaneja."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti