"Opettaminen tapahtui pääasiassa latinan kielellä. Oppiaineina olivat pääasiallisesti uskonto, latina ja kreikka. Koulut oli jaettu kolmeen ryhmään. Kussakin kaupungissa tuli olla lastenkoulu, eli pedagogio, missö opetettiin lukemaan ja kirjoittamaan äidinkieltä. Seuraavan asteen, eli trivaalikoulusta oppilaat siirtyivät kymnaasiin eli lukioon, joita maassamme oli vain yksi, Turun lukio. Siellä luettiin uskonnon lisäksi latinaa, kreikkaa, hepreaa, logiikkaa, matematiikkaa ja luonnontieteitä.
Oppilaat olivat enimmäkseen köyhiä. Tavallisesti he toivat koulukaupunkiin mukanaan koko lukukauden eväät, joita sitten itse keittivät ja paistoivat. Usein sattui kuitenkin niin, että kotieväät eivät riittäneet lukukauden loppuun asti, ja silloin oltiin pahassa pulassa. Keski-aikaiseen tapaan oli "teineillä" lupa käydä kerjäilemässä, ja kullakin koululla oli oikein esivallan määräämät pitäjänsä, joihin sen oppilaat saivat mennä. Myös opettajilla oli omat pitäjänsä, sillä heidän palkkansa oli niin pieni, etteivät he sillä voineet elättää perhettään.
Kouluhuoneistot olivat puutteellisia. Ei ollut luokkahuoneita, vaan ainoastaan yksi suuri sali. Kukin luokka istui omassa salin nurkassa, mistä oli se etu, että rehtori saattoi opettaessaan maa luokkaan sasamalla valvoa toisten opettajien opetusta. Oppilaat itse huolehtivat salin lämmittämisestä ja siivoamisesta, sillä vahtimestaria ei ollut. Kaikissa kouluissa ei ollut edes lämmityslaitteita. Ikkunoita ei käynyt avaaminen, minkä takia ilma usein oli pilaantunut, varsinkin kun ei ollut eteteistä, johon oppilaiden eväät ja päällysvaatteet olisi voitu sijoittaa. Pulpetteja ei ollut, vaan ainoastaan pitkiä selkänojattomia penkkejä; opettajalla vain oli pöytä ja tuolit.
 |
| Kurinpalautusta lastenkoulussa. |
Lukukaudet olivat pitempiä kuin nykyään; joululomaa oli kuukausi ja kesälomaa samoin kuukausi. Loma-ajalla oli edellisen lukukauden opitut asiat kerrattava.
Oppitunteja oi noin kahdeksan tuntia päivässä. Työ alkoi aamulla kello 5, mutta järjestäjät saapuivat paikalle jo kello 4. Viimeinen oppitunti päättyi kello 17. Aamulla oli aluksi rukousta ja raamatunlukua noin tunnin verran ja keskipäivällä oli uusi rukoushetki. Illalla päätettiin työ taas rukoukseen. Sunnuntaisin oli käytävä kirkossa, ja saarnan jälkeen rehtori kuulusteli saarnan sisällön. Keskiviikko- ja lauantai-iltapäivät olivat vapaita. Vaikka oppituntunteja oli runsaasti, koulutyö ei ehkä ollut ylen rasittavaa, sillä oppilailla ei ollut kotitehtäviä vaan kaikki työ suoritettiin koulussa.
Kuri oli yhä kuten keskiajallakin kovin ankara. Kouluasetuksissa koetettiin kyllä teroittaa inhimillisempien menetelmien käytäntöön ottamista. Opettajia kiellettiin lyömästä oppilaita heti, vaan heidän tuli ensin käyttää kaksi varoitusta ja sitten uhkausta. Viikon varrella sattuneet rikokset piti kaikki laittaa muistiin ja lauantaina kuitattamaan yht'aikaa suurella selkäsaunalla. Nämä lempeät neuvot kuitenkin jäivät vain paperille, ja opettajat tarttuivat melkein yhtä ahkerasti kuin aikaisemminkin vitsoihinsa.
Oppilaiden hairahdukset eivät myöskään olleet vähäpätöisiä vallattomuuksia ja kepposia, vaan useasti he laiminlöivät koulunkäyntinsä, liikuskellen pitkin katuja hoilaten ja tapellen; useasti öisin särkivät rauhallisten porvarien ikkunoita, ja suuremmat pojat juopottelivat kapakoissa."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti